Nuorten tulevaisuususkon heikentymisen ei pitäisi olla kenellekään yllätys.
Tuoreen nuorisobarometrin mukaan vain alle viidesosa nuorista suhtautuu optimisesti maailman tulevaisuuteen. Omaan tulevaisuuteensa optimisesti suhtautuvien määrä on laskenut samaan aikaan noin 60 prosenttiin. Se kertoo paljon nuorten tunnoista tässä ajassa.
Taustalla on monta asiaa saman aikaisesti. Maailman kriisit, epävarmuus työelämässä, paineet opintoihin ja tulevaisuuteen liittyen. Mutta myös se suunta, johon tätä maata nyt viedään. Korkea työttömyys, leikkaukset toimeentuloon ja palveluihin sekä koventunut ja jakava keskusteluilmapiiri.
Kun arki on epävarmaa, tulevaisuuteen on vaikea luottaa.
Jos ei voi luottaa siihen, että opiskelu kannattaa, että työllä pärjää tai että apua saa silloin kun sitä tarvitsee, usko tulevaisuuteen alkaa murentua. Ja kun usko murenee, tilalle tulee helposti toivottomuus.
Se on asia, johon meillä ei ole varaa.
Jos haluamme, että nuoret uskovat tulevaisuuteen, silloin pitää tehdä toisenlaista politiikkaa. Sellaista, joka tuo turvaa, ei lisää epävarmuutta. Sellaista, jossa on työtä ja jossa toimeentulo turvataan, palvelut toimivat ja työelämässä on reilut pelisäännöt.
Kyse on lopulta siitä, rakennammeko yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus pärjätä, vai maailmaa, jossa pärjääminen jätetään yksilön vastuulle?
Minä valitsen ensimmäisen. Ja niin meidän pitäisi valita yhdessä, tulevaisuutemme tähden.
Vastaa